Seuramme alue kattaa noin 2800 hehtaarin alueen Alahärmän etelä kärjessä. Aluetta halkoo Lapuan joki, jota suuri yhtenäinen lakeus seuraa kohti rannikkoa. Jokiranta on etenkin sorsastuksen aloituksessa kovassa käytössä.
Silloin seuramme noin kuudestakymmenestä jäsenestä taitaa suurin joukko ollakkin liikkeellä. Seuramme alueelle on tekeillä kosteikko yksityisin voimin, mutta toki olemme siihenkin projektiin apuamme tarjonneet. Toivotaan että
se palvelee tulevaisuudessa jos ei poikastuotto alueena niin ainakin muuttosorsille se kelpaa varmasti.
Näiltä lakeuksilta löytyy rusakot fasaanit ja peltopyy kantakin on elinvoimainen. Kanakoiramiehiä alueella
vain muutamia hyvistä olosuhteista huolimatta. Myös kyyhkyn metsästäjiä viljavat alueet ja suhteellisen hyvät kyyhky kannat palvelee. Metsäkanalintujen osalta teeri ja pyy kannat ovat ollee vielä metsästettävällä
tasolla, joskin teeren osalta vaihdelleet runsaasti. Metson osalta jahtihommat ovat näillä näkymin pitkäksi aikaa ohi. Mutta eihän sitä tulevaisuutta ikään tiedä...
Kauriitakin alueelta jokunen
löytyy. 2000 luvun alun voimaskas kannan kasvu on pysähtynyt mutta kauris ei kuitenkaan ole kadonnut kokonaan. Itse metsästys paine on ollut pieni, joten emme ihan aukottomasti voi sanoa miksi kanta ei ole voimistunut enempää. Lieneekö
syy vuodesta toiseen voimakkaana rehottavassa kettukannassa??
Hirviseurueessa meitä on ollut viimevuosina 10-15 äijää, keski -iän ollessa jossain 40 huiteilla. Eli ylpeänä voin todeta meillä olevan
nuorekas jahtiporukka. Metsästämme 99% koirajahtina, kuitenkin seurueemme säännöt mahdollistavat muutkin jahti muodot. Emme pois sulje mitään vaihtoehtoa. Koirakanta ei sekään ole tylsimmästä päästä,
rotukirjosta puhumattakaan. Lupa määrät ovat vaihdelleet viimevuosina 4-7 luvan välissä. Niistä olemme sitten kaataneet sopivaksi katsomamme määrän, metsästäen kuitenkin niin että jäävä
kanta on takuulla ollut vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Voisinpa tästä vielä todeta että meillä on se sukupolven vaihdos metsästyskulttuuriin jo tehty, joka monella seurueella on vielä tekemättä.
Hirvijahti palvelee kuitenkin parhaiten harrastuksena. Lihaa kun saa siältä osuuskaupastakin ja sitä ampumataidon esittelyä varten on uudenkarhea rata ylihärmän perukoolla.
Yhdistyksemme yksi suurin voimavara
on tällä hetkellä virkeä jäsenistö, ja etenkin innokkaat koirajaoston porukat. Pidimme 2009 erittäin onnistuneet koiranäyttelyt. Se oli pienelle seuralle kova ponnistus, yhteistyö kumppaneita unohtamatta.
Näyttely tuloilla olemme hankkineet yhdistyksellemme oman peräkärryn ja myös kanootin. Ne ovat vapaasti seuranjäsenten käytössä, ja voipa niitä muutkin lainalle pyytää. Vuosien varrella olemme tehneet
myös kaksi laavupaikkaa. Toinen sijaitsee fleinissä ja toinen mettävainiossa. Hoidamme laavupaikkojen puuhuollon ja koitamma muutenkin paikat kunnossa pitää.
Mitäpä tästä seurasta voi muuta sanoa. Luulisin
että ollaan varsin tyytyväisiä metsämiehiä ja naisia. Yritämmä sellaasena pysyäkkin.
Pilke silmäkulmassa eteenpäin, toivoopi puheenjohtaja.